LAJIT
DOBERMANNISTA ON MONEEN LAJIIN
Dobermann on energinen, aktiivinen ja toimintakykyinen koira, jonka kanssa voi harrastaa monenlaisia lajeja. Yhdistyksemme keskittyy palveluskoiralajeihin. Jäsenistöltämme löytyy kattava ja erinomainen tietämys palveluskoiralajeista ja dobermannin koluttamisesta tähän tarkoitukseen.
Käyttäytymiskoe (FCI-PAKK)
koulutustunnus FCI-BH
Kaikki koirat tarvitsevat peruskoulutuksen ja niiden tulee suhtautua ympäristöön ja liikenteeseen välinpitämättömästi. Jokainen koiranomistaja voi mitata koiransa yhteiskuntakelpoisuuden osallistumalla
käyttäytymiskokeeseen. Kokeeseen saavat osallistua kaikki koirat, myös ne koirat, jotka on ilmoitettu Kennelliiton tunnistusmerkintätietokantaan (ns. FIX-tietokanta). Käyttäytymiskokeen tarkoituksena on selvittää koiran yhteiskuntakelpoisuus ja vain koulutustunnuksen (FCI-BH) saavuttaneet koirat saavat osallistua palvelus- ja pelastuskoirakokeisiin.
ZTP – Jalostustarkastus
ZTP testin tavoitteena on hyväksyä vain dobermannit, jotka täyttävät tietyn vähimmäisstandardin.
Tämä on välttämätöntä, jotta huomattavat virheet terveydessä, luonteessa tai rakenteessa voidaan sulkea pois rodusta.
ZTP Testissä hyväksyttyjen koirien on saavutettava tulos ”V” (erinomainen), ”SG” (erittäin hyvä) tai vähintään ”G” (hyvä – vain nartuille) . Luonne arvioidaan kahdessa luokassa: ”1 A” erinomainen luonne ja ”1 B” erittäin hyvä luonne.
ZTP testin suorittaminen erittäin suositeltavaa.
Suojelukoe (FCI-PASU)
koulutustunnus FCI-IGP1-3
Suomessa on käytössä kansainvälinen suojelukoe, IGP. Suojelukoe käsittää jäljestämis-, tottelevaisuus- ja suojeluosuudet. Suojelukoe edellyttää koiralta hyvän fyysisien terveyden ja kestävyyden lisäksi erinomaista taistelutahtoa, puolustushalua ja hyvää hermorakennetta. Kokonaisuutena laji antaa hyvän kuvan koiran ominaisuuksista ja koulutettavuudesta.
Erikoisjälki (FCI-PAEJ)
koulutustunnus FCI-IFH
Erikoisjälkikoe on jäljestämiskoe, jossa koiran suoritus arvostellaan koko jäljestämisen ajan. Kokeessa ei ole tottelevaisuusosuutta. Jälki tehdään yleensä pellolle tai muuhun avoimeen maastoon. Koeluokkia on kaksi.
Jälkikoe (PAJÄ)
koulutustunnus JK1-3
Jälkikoe on koemuodoista suosituin. Palveluskoirakokeissa koira jäljestää ihmisen tekemää jälkeä. Jälki tehdään siten, että jäljentekijä, koiralle vieras henkilö, kävelee maastossa suunnitellun reitin ja jättää kävelyuralleen 6 jälkiesinettä, n. 10 cm pitkiä kuivia, radan tunnuksella merkittyjä oksanpätkiä.
Hakukoe (PAHA)
koulutustunnus HK1-3
Hakukoirien historia ulottuu 1800-luvulle asti. Tuolloin St. Bemhardinkoiria käytettiin Alpeilla lumivyöryissä hautautuneiden etsimiseen. Vähän ennen ensimmäistä maailmansotaa saksalainen sotilas Konrad Most kehitti koirien etsintätaitoja kouluttamalla poliisi- ja lääkintäkoiria. Ensimmäisen maailmansodan puhjetessa 1914 todettiin koirien erinomaisuus taisteluissa haavoittuneiden etsimisessä. Tästä lähti alkuun koirien henkilöetsintään kouluttamisen kehittäminen.
Etsintäkoe (PAEK)
koulutustunnus EK1-3
Ensimmäiset SM-mitalit yleiskokeessa (nyk. etsintäkoe) jaettiin jo vuonna 1950. Lajilla on oma, joskin melko pieni harrastajakuntansa. Etsintäkokeessa ovat parhaimmillaan vahvahermoiset, toimintakykyiset koirat, joista pitkän kilpailupäivän aikana saadaan irti yhä uudelleen täysitehoisia suorituksia. Etsintäkokeessa riittää haastetta myös ohjaajalle. Vaikka yksittäiset osat tuntuvat helpohkoilta, on koiran hallittava osasuoritukset hyvin ennen kohtuullistakaan menestymisen toivoa.
Valjakkohiihto (PAVH)
ei koulutustunnusta
Valjakkohiihto on palveluskoirien talvinen harrastuslaji, jossa ohjaaja ja koira liikkuvat maastossa vauhdikkaasti. Kuntourheilijalle valjakkohiihto, ilman ahkiota, tarjoaa hyvän keinon talvisin oman ja koiran kunnon ylläpitämiseen. Valjakkohiihdon kilpailutoimintaan pääsee ns. naruluokkiin mukaan jo vähäisillä varustehankinnoilla. Valjakkohiihdossa koira juoksee hiihtävän ohjaajan edessä, ollen joustavalla narulla kytkettynä ohjaajan vyössä olevaan lenkkiin.